Vittu.

Twilightista on tullut... miten sen sanoisi? Iso juttu? Lievästi ilmaistuna iso juttu. Siis onhan ne kirjat tietenkin hyviä, Uusikuu mulla nyt kesken, ja leffakin on ihan okei, ei ainakaan niin raiskattu kuin Potterit, paitsi että Robert Pattison ei vaan ole Edward. Se on Cedric, Cedricinä tunnettiin ja Cedricinä tunnetaan. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Se on jännää, miten oikeasti aikuiset ihmiset fanittavat Twilightia, ihan kuin Twilight olisi joku uusi Potter. Potter nyt vain on helmi fantasiakirjallisuudessa, sille ei mitkään vampyyrilässytykset pärjää. Piste. Taidan saada tästä paskaa niskaani enemmän kuin tarpeen, kun avoimesti sanon, että Twilight ei tule koskaan pärjäämään Potterille, mutta sittenhän saan.

Vituttaa, miten OMG:stäkin väännetään Twilightiä, OME tai OMJ (Oh my Edward/Oh my Jasper). Mä syyllistyn täysin samaan, mutta silti, oh my Gerard kuitenkin natsaa alkuperäiseen OMG:hen, samoin WTF = What the Frank. Tai no, tietenkin mun on tosi hyvä valittaa näistä kun itselläni arkikielessä vilahtelee "oh my Gee", mutta silti, ainakaan mä en tee siitä omia väännöksiäni. Tietenkin ne saavat väännellä niitä niin paljon kuin huvittaa, mutta silti.

Finistä on tullut aika Twilight-voittoista. Mä muistan, miten yhdessä vaiheessa Toisessa ulottuvuudessa (jota ei enää ole sellaisena kuin se muistetaan, RIP Toinen ulottuvuus, tervetuloa kahdeksi osastoksi silvotut G - PG-13 -ratingilla varustettu Toinen ulottuvuus II ja R - NC-17 -ratinginen Ulkoavaruus) oli kohtalaisen täynnä MCR:ää, kun jokaisesta kolosta tulvi uusia ficcareita (joista mä myöskin olen täällä valittanut, tunnen itseni kauheaksi ihmiseksi), mutta nyt mä kaiholla muistelen sitä aikaa, nyt etusivulla on hallitsevasti Twilightia. Ärsyttää.

Joo, ehkä mun pitäisi lopettaa tältä kertaa valitus ja siirtyä vaikka miettimään tähtitaivasta, jota ei kyllä nyt näy, koska sataa lunta. Mä en pidä lumesta, mutta kai se on ihan okei nyt, kauhulla vaan odotan sitä että lämpötila nousee ja kaikki sulaa, koska silloin on niin märkää, että mä en todellakaan viitsi lähteä tennareilla ulos. Mutta joo, tällä hetkellä näyttää ihan kivalta, lämpötila turvallisesti pakkasen puolella. Jos vaikka pysyttelisi siellä jatkossakin, niin olisi hienoa. ^^

Aavistuksen taas pännii kaikki. Yhdellä foorumilla, jonka miittiin piti mennä, yksi henkilö kumosi jokaisen ehdotetun päivämäärän, eikä sitten tietenkään silloin pidetä miittiä, ja ilmoitin kahdesti olevani 7.3. koulussa, mutta eipä mitään, tietenkin miitti just 7.3. Vittu en todellakaan oo menossa.

Ää, mä tunnen itseni taas niin tyhmäksi. Maailma kaatuu tähän, että mä en pääse miittiin. Mitä vitun väliä sillä on, en mä oikeastaan edes olisi sinne halunnut, tuhlaa viitisen euroa siihen että istuu hiljaa paikallaan. Vuotiksen miiteissä me sentään tehdään jotain (enemmän tai vähemmän) sekoa, plus sitten selitetään kaikkea ihan ihmeellistä ynnä muuta, eikä jakaannuta.

Mitäs tässä vielä, porukat on ärsyttäviä omaan ah niin vittumaiseen tapaansa. Pää on kipeä, vaihteeksi, eikä buranat auta, vittumaista. Green Dayta kuunnellen, ostin eilen American Idiotin samalla kun harmaat farkut ja sillaiset jännät kyynärpäihin olevat hanskat, ne jännät missä ei ole sormien paikkaa. Kauhea olo, ei mitään tekemistä, ei vaan jaksa kirjoittaa, pää halkeaa pian. Kututtaa että menin rekkaamaan Murder scenelle, en mä siellä todellakaan rupea pyörimään, mä en ole niin MCR-teini että tunnustaisin rekanneeni sinne. Finissäkin on riittävästi.

Ää, vittu en _todellakaan_ aio kirjoittaa tänään mitään, yhtään mitään, sillä tää vaan on jotain niin vammaista, mä en tykkää tästä yhtään, ja sitten kaikki pyytää koko ajan iltasatua, joksi mun ficcini on tuolla jotenkin jännästi muodostunut, mutta kun mä en jaksa kirjoittaa. Ehkä olisi fiksua taas yrittää pitää pää kasassa ja ficci vähän aikaa katkolla, mutta kuitenkin, jos mä yritän tietoisesti olla jatkamatta, ideoita tuppaa koko ajan ja pakko kirjoittaa. Outoa. Ja eilinenkin oli kuulemma liian lyhyt, että tänään sitten pitäisi olla vähintään tuplasti pidempi. Ei vittu, ei musta ole siihen. Ei se tunnu enää kivalta kirjoittaa, en mä tykkää siitä enää. Jos olisi edes kitara, niin olisi ehkä vähän helpompaa päästä hakkaamaan paskat pihalle välillä, mutta kun ei ole, pää räjähtää melko varmasti lähimpien viikkojen sisällä. Voi vittu.

Sain viimein mustat ja valkoiset temperavärit, pääsin aloittamaan vihdoin työn, joka on pitänyt jo kauemman aikaa tehdä, harmaasävyinen jänskä kukkanen, johon lähti idea jostain kuusesta, olisiko ollut Kodin Onnissa olleesta taulusta. Tylsä työ, mutta so what, ei kiinnosta, oon muutenkin vähän fiiliksettömästi liikkeellä. Päätä särkee aavistuksen verran, haluan ehkä nukkumaan, mutta en kuitenkaan halua. Koita siinä sitten päättää.

Työ pitäisi tehdä loppuun, ja pitäisi kans kirjoittaa, mutta ei millään jaksa, joten se siitä. Good Charlottea kuunnellen, The chronicles of life and death. Tylsää. The Truth tällä hetkellä soi, huono suoraan sanottuna. Kill Hannahia en kuitenkaan jaksa kuunnella, oon kuunnellut koko päivän sitä, ja siitä tulikin mieleen, että ämpäri pitäisi ladata, omfg miten kamalaa.

Ehkä joo pitäisi mennä nukkumaan. Heipati.

Tunnen itseni taas tyhmäksi, mutta siinähän ei tunnetusti ole mitään uutta.


Hitto, mun pää on kipeä, ja oikeastaan haluaisin lähinnä mennä nukkumaan, mutta en viitsi mennä, koska muu perhe kuitenkin elämöi pitkin kämppää vähintään tunnin, pahimmillaan kaksi.

Mitäs tässä, kirjoitin ekan kerran elämässäni NC-17-ratingilla ficin, slashia, om nom nom. Pairingina tietenkin Frerard, mitäpä muutakaan, ja nyt jänskättää, mitä siitä sanotaan. Neiti seko ja hunsvotti, nuo ah niin ihanat vakikommentoijat, tulivat jo kertomaan mielipiteensä, ja tuli sitten niiden kanssa offailtua siitä, miten kivaa olisi, jos My chemical romance Suomeen saataisiin :D oli siinä hauskaa, ja kieltämättä vähän jännittävää, että ekaksi Hunsvotti arvasi mun iäkseni (tidii) 14-16 :D ei sentään niin yläkanttiin kuin Stassin arvio, joka on 16-18, ja aika hauskaa oli.

Aikä jännittävää muuten, mä kirjoitan ficcejä, joita mä en oikeastaan itsekään saisi lukea, koska kyllä, olen kolmetoista, ja kirjoitan NC-17-ficcejä (NC-17 on suunnilleen sama asia kuin K-18), että juu. Se kohtaus, jonka kirjoitin, oli itse asiassa lähes hyvä ollakseen ekakertalaisen kirjoittama, vaikka itse sanonkin, ja se oli kyllä tosi jännää kirjoittaa sitä. Roosasta oli taas tosi paljon apua, sen avulla mä keksin mm. ne krakat, en muuten olisi keksinyt, mutta Roosaa siitä siis saa kiittää. Jippii, hip hip hurraa.

Mikey fuckin Way on kesken edelleen, mutta oon saanut siitä jo yli puolet valmiiksi! 8) mahtavaa. Pitäisi vaan yhdistää ne puolikkaat toisiinsa, enkä millään jaksaisi ruveta säätämään teipin kanssa. Oikeasti, mä olen laiska.

Nyt mä taidan mennä jatkamaan Eikä vielä edes ole ilta-ficciä, aivot off ja NOFX soimaan, niin hyvä tulee. <3

On se jännittävää, miten ihmiset on jotenkin... itsekeskeisiä, tai ei, ei itsekeskeisiä, en tiedä, mikä se sana on, joka tätä ajatusta kuvaa.

Finistä löysin Frerard-ficin, englanniksi, ja sen author's notessa oli pyyntö siitä, että jos ei ole rakentavaa kommentointia, niin jättäkööt kommentoimatta. Olin tietenkin käynyt kertomassa, miten ihana oli, mutta sitten tajusin lukea a/n:n, ja loppujen lopuksi poistin oman kommenttini.

Luulisi nyt kaikkien tajuavan, että jos Finiin kirjoituksiaan (varsinkin Frerardia) pistää, niin asia vaan on niin, että kukaan, ei kukaan koskaan kommentoi rakentavasti. Mä olen saanut elämäni aikana My chem-ficciini ehkä yhden puoliksi rakentavan, mutta en koskaan ole nähnyt rakentavaa palautetta kokonaisuudessaan. Kertooko jotain Finin persoonien tasosta?

Ei sillä, että valittaisin, että ei tule rakentavaa. Mun mielestä on ihan kiva, että mulle sanotaan, että tykkään tästä, jatkoa vaan, enkä mä nipota siitä, että onko se rakentavaa vai eikö ole. Sen takia vitutti kyseisen neitokaisen tapa sanoa asiansa ('jos et voi kommentoida rakentavasti, älä kommentoi ollenkaan.'). Vittumaista ilman muuta, mutta kai mä kyllä sitä tajuankin, ehkä vähän, mutta silti. Jos laittaa kirjoituksensa finiin ja olettaa, että sitä edes luetaan, ei pitäisi olla varaa vaatia rakentavaa kaupan päälle, varsinkin kun kyse on englanninkielisestä ficistä, mikä taas ei tunnu olevan ihan kaikilla hanskassa.

Neiti, johon tässä viittaan, jos luet tämän, niin usko pois, että mun ei ole tasan tarkoitus loukata sinua tällä. Ihmettelen vain kovasti tapaasi, ei sen enempää, ei ole mitään henkilökohtaista. Itselleni vaan ei tulisi mieleenkään vaatia rakentavaa.